Inuit Nutaanut tikilluaritsi


Inuiattut ullorsiornitsinni oqalugiarneq

Stacks Image 201
Juunip 21-ani 2021 oqalugiaat
(Inuit Nutaatip Rasmus Olsvigip oqalugiarnera uani takuuk)

Ullumikkut inuiattut ullorsioratta maani katersuuppugut.
Ullumikkut katerisimaarpugut kinaassuserput, kalaaliussuserput, persuarsiutiginiarlugu.
Uagut tassaavugut Kalaallit, tulluusimaartut anersaarissaartullu.

Ukioq mannali aamma ukiut 300-nngorput Danmarkip nunarput nunasiaatigilermaguli.
Ukioq manna ukiut 100-t qaangiupput Kalaallit Nunarput tamakkerlugu oqartussaaffigalugu Danmarkip suaarutigimmagu.
Ukiut 70-ingajaat qaangiupput Danmarkip 1953-imi Kalaallit Nunaat Danmarkimut ilanngutitimmagu.
Ukiullu 50-it kingulliit kalaallit sapiitsut nunasiaataanermit nammatat atorunnaarsinniarlugit politikikkut suliniuteqarsimapput.
Nammataq naligiinngissusermik atugaqartitsisoq. Ataqqinninngitsoq.

Namminersornerulluni Oqartussaaneq neriuuteqalersitsivoq. Namminersorluni Oqartussaaneq neriuuteqalersitsivoq.
Neriuuteqalerpugut oqaatsivut pisortatigoortumik oqaasiussasut aaliangerneqarmat.
Ersernerlukkaluartumik oqaasertaligaagaluarluni Inuiattut taaneqarnerput neriuuteqalersitsivoq.
Neriuuteqalerpugut Nunatsinni aatsitassat aningaasarsiorfigisinnaanngoratsigit.
Neriuuteqalerpugut Namminiilivinnissaq inatsimmut ilanngunneqarmat.

Ullumikkulli nikorfanitsinni suli misigaarput
Ukiut 50-it qaangiutereersullu suli nunasiaataalluta.
Ukiut 50-t qaangiutereersut suli sakkortunermik qallunaanngorsagaalluta.
Ukiut 50-t qaangiutereersut Danmarkip Nunarput suli aningaasannanniarfigaa, Namminiilivinnissatsinnut akissassaraluatta affaannik piumasaqarnermigut.
Ukiut 50-t qaangiutereersut amerlanerussuteqarlutik kalaallisut oqaasillit suli nunaminni ikinnerussuteqartutut inissisimapput.
Ukiut 50-it qaangiutereersullu nammineq oqaaserisat atorlugit ilaanni toqusoqarsinnaanngilarluunniit.

Taamaattumik ulloq manna inuiattut ullorsiorfivittut taasinnaanngilarput!
Inuiattulli ullorsiorfissatsitut ulloq takkukkumaarpoq.

Ajornartorsiutit qaaginnarsiortumik eqqartortuarpagut. Ersitsut kisiisa pillugit.
Inuiaqatigiiussuseq naasutut ittuusuuppat pilutamiit pilutamut kusassaalluta ingerlariaaseqarpugut.
Sorlaasulli puigortuarpagut.
Puigortarparput kinaassuserput, naleqassuserput anersaarpullu ilaassammata.
Inuttut kiffaanngissuseqartutut akisussaaffimmik tigusinissarput ammasumik eqqartorneq ajorparput, kiffaanngissuseqarnissamik namminiilivinnissamillu oqaluttut nalornisoortitsinermit kingunissapilunnillu eqqartuinernit nipangersitaasarmata.

Ingerlariaqqissagutta sorlaat aallartitsissutigisariaqarpagut. Kiffaanngissuseqalernissatsinnut sapiissuseqartariaqarpugut.
Namminiilivinnissarput sapiissuseqarfigisariaqarparput.
Uagut pigisatsinnut piumasaqarnissarput ersigisariaqanngilarput.

Inoqarpoq akerlilersuisussanik.
Inoqarpoq qulartunik.
Inoqarpoq namminiilivinnissamik qanga upperinnissimasunik, upperinninnerli taanna tunuarternermik naammagittarnermillu taarserneqarsimavoq.

Akuersaanngitsut nalornisullu naqisimannittut oqaluttuaannut imaattumut upperinnilersimapput:
Namminiilivinnissamut akissaqanngitsugut,
Ilinniagalittaativut ikippallaartut,
Illersornissatsinnut soqanngitsut taamalu allanit tiguarneqaannassasugut,
Namminiilivinnissaq eqqartortariaqanngikkipput ajornartorsiutit amerlaqisut aaqqeqqaarsimatinnagit,
Siulitta Danmarkimut atalernissarput peqataaffigisimammassuk uagut akisussaaffimmik qimarratiginnissinnaanngitsugut,
Uagut nunap inoqqaavisut taaneqarsinnaanngitsugut danskinut tamanut aatsigut ilaqutariissuseqarnerput pissutigalugu.

Naqisimannittut kiffaanngissuseqarnissamik oqalunneq nipangiuteqquaat. Kiffaanngissuseqarnissamik sorsuutiginnittut kiffaanngissuseq eqqartortuaarpaat. Suli annerusumik eqqartuisa!

Nalornisut akuersaanngitsullu inoqatitut ataqqivagut.
Naloninerat paasisinnaavarput, kiffaanngissuserli nukeqalersitsisarpoq.
Kiffaanngissuseq tunulliussinnaanngilarput oqaluttuarisaanermi pissaanermik peqarluni eqqunngitsuliorsimanerit pissutigalugit.

Taqilluni naami atunngiveqaaq
Kalaallit siumut makigitsi.
Inuttut inuuneq pigiuminaqaaq
Saperasi isumaqaleritsi.

Piumasaqarsinnaanitsinnut ersissanngilagut.
Allaffisornitsinni Danmarkip taamaattussatut ilaatinneqarnera naaggaassallugu ersissanngilagut.
Ukiut tamaasa koruuninit 5 milliardinit qassit Danmarkimut utertarnersut pillugit naatsorsuutinik tamakkiisunik piumasaqarnissatsinnut ersissanngilagut.
Nunarput pillugu akisussaaffimmik ilumoortumik tigusinissamut tamanut piumasaqassalluta ersissanngilagut, tigusiumanngitsut piffissami aaliangersimasumi Nunatsinniinnissartik akuerisariaqarpaat.
Aningaasat, iligisassat suliassallu qanoq suliarineqarnissaannut nassaarsinnaanerput tamanut takutissallugu ersissanngilagut.
Ukiuni 300-nngortuni Danmarkip Nunatsinni inuttut, aningaasatigut nunarsuarmilu inissisimanerput pissutigalugu politikikkut iluanaaruteqarsimanera akilerlugu ukiuni 30-ini Danmarkip akilersuinissaa piumasaqaatigissallugu ersigissanngilarput.
Nammineq atukkagut tunngavigalugit nunarsuarmioqataanissarput ersigissanngilarput.
Inuttut immitsinnut, pisinnaasatsinnullu, upperinnissalluta ersissanngilagut. Sapinngilagut!
Nunatta sutigut tamatigut namminiilernissaanut akuerineqarnissarput piumasaqaatigissallugu ersigissanngilarput.

Ukiuni 300-ni taarsiorsimavugut.

Upernaleqaaq, kiatsileqaaq, nalunngilarput nuannersisoq.

Piffissami atorsimasatsinni amerlasuut atugarliorsimapput.
Nikagisaanermit anniaatit.
Ilaquttat ikinngutillu imminnut tunniutiinnarsimasut annaanerannit anniaatit.
Kamassaqarnerujussuatsinnit anniaatit.
Qallunaanngorsagaanerup aqqani kinaassutsitta ullut tamaasa mangiarneqarneranit anniaatit.
Nunatsinni angerlarsimanngitsutut misigisaqarnerput tunngavigalugu inuiaqatigiit avissaartuunnerannit anniaatit.

Ullut qanoq iliuuseqanngiffigut tamarmik uagutsinnut nungusaaqataapput.
Ullut qanoq iliuuseqanngiffigut tamarmik neriuutitsinnik anersaatsinnillu nungusaaqataapput.

Anniaateqaraluarlutali taamaattoq sorsunnerput kamammik tunngaveqanngilaq.
Sorsunnerput uumissuinermik tunngaveqanngilaq.
Attaviit killunngilagut, nunali ataatsimoortitsisinnaassusilik sanarfivarput.
Nuna nunanut allanut attaveqarsinnaassusilik sanarfivarput.
Nuna tulluusimaarluni allanut attaveqarsinnaassusilik sanarfivarput.
Uagut sutigut tamatigut Kalaaliorusuttugut nunassarput pinngortikkiartorparput.
Nuna uagut pigisarput suliaraarput.
Kamak tunngaviginagu ingerlariaqqissaagut.
Nunarsuarmiut allat peqatigalugit ersarissumik kinaassuseqarluta inooqataasinnaanerput upperaarput.
Namminiussuseqarnissarpulli pisariaqarpoq. Namminiilivissimanissarput pisariaqarpoq.

Ullut ilaanni iterutta paasisimassavarput kina naalagaaffitsinni innuttaasuunersoq kinalu innuttaasuujumannginnersoq.
Ullut ilaanni iterutta Nunatta ineriartortinnissaanut akisussaasut tassaalersimassapput Kalaallit Nunaanni innuttaassusillit.
Ullut ilaanni iterutta nunanut allanut tunngasuni, FN-imi, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunallu tamalaat suleqatigiiffiini allani nammineq oqartussaalersimassaagut.
Ullut ilaanni iterutta meeqqavut nammineersinnaassusillit, namminneq kinaassusillit Kalaallit Nunaatalu pas-iannik pas-illit peroriartulersimassapput.
Ullut ilaanni iterutta timersortartuvut, ilinniartuutivut piorsarsimassutsikkullu pikialaartitsisartuutivut Kalaallit Nunarput sinnerlugu aallartittalersimassavagut.
Ullut ilaanni iterutta Danmark eqqortumik naligilivissimassavarput. Ataqqinassuseq suliaqarnitsigut pissavarput, sulinissatsinnullu kiffaanngissuseq pigaarput.
Ullut ilaanni iterutta kiffaanngissuseqalersimassaagut inuiattullu ulloqalersimassaagut uppernartumik.

Qanittumi tamatta isigut uisikkisigit!

Uagut Kalaallit immitsinnut persuarsiutiginiarluta ullumikkut katersuuppugut. Qujanaq takkukkassi!
Kiffaanngissutsip nassaassaanera upperalugu ingerlaqqikkisi.
Nunarsuarmioqatigiinni inissaqarnerput upperalugu ingerlaqqikkisi.
Piumassuseq aqqutissiuisinnaammat tamanna upperalugu ingerlaqqikkisi.
Piumassuseqarluta sapinnginnerput upperalugu ingerlaqqikkisi.
Kinguaatta Kalaaliullutik ingerlaqqissinnaanngornissaat upperalugu ingerlaqqikkisi.
Kalaallit kiffaanngissuseqarnermik kissaatillit tamarmik taamatut upperisaqarlutik ingerlaqqippata tamatta nukissaqarluta ingerlaqqissinnaalissaagut.

Nunarput utoqqarsuugaluarpoq, pisuussuteqaqaarli. Kinguaatsinnut ingerlateqqissallugu piumasaqaateqarluta nikutserta.

Inuit nunagaat, aqussavaat ataatsimut, pigissaavaat qaqugumut!

Copyright: Inuit Nutaat 2021

Stacks Image 214

Stacks Image 166

Sitemap
Stacks Image 196

Quppernerit uku atuarumagakkit qutsavigaatsigit.

Inuiaqatigiit tarningat tatisimaneqarpoq
Inuiaqatigiinni ilungersunartorsiuterpassuavut eqqartorneqartuartarput. Inuiaqatigiit apeqqutini amerlaqisuni avissaartuunnerat nalaattarparput. Qinikkat saassutarineqartuarput. Inuiaqatigiittut immitsinnut nassaarineq ajuleqqavugut. Inuiaat tarningat pitsaanngilaq.

Inuit qassiiulluta isumaqarpugut ajornartorsiutit isigisavut pissutigalugit immitsinnut puigorsimasugut, taakkununngalu pissutaasut tarnitsinni itinerusumi nassaarisariaqarivut.
Stacks Image 129
Sorlatsinnit aallartittariaqarpugut
Qallikkut ajornartorsiutit eqqartortuartarpavut. Sunut ersitsunut tunngasut tamaasa. Inuiaqatigiit naasutut takorloorutsigit taava taama aaqqiiniarnitsinni pilutaat ataasiakkaarlugit kusassarniarsaraavut. Naasulli sorlaa puigorparput. Puigorparput ilaatittariaqaratsigit kinaassuserput, imminut naleqartinnerput kiisalu tarnivut. Inuttut kiffaanngissusilittut akisussaaffimmik tigusineq ammasumik eqqartorneq ajorparput pissutigalugu kiffaanngissusermik pituttorsimaffeqannginnermillu eqqartuinerit tamarmik nipangersitaasarmata nalorninartorsiornerup kingunissallu takorloorneqarsinnaanngitsut aqqini.

Isumaqarpugut ingerlariaqqitariaqalersugut sorlavullu aallaavigisariaqarivut. Kiffaanngissuseqarnissatsinnut sapiissuseqartariaqarpugut. Namminiussuserput atorsinnaanngortariaqarparput. Quppernerit uku nassuiaataapput sooq taama isumaqarnersugut, taakku pillugit qanoq iliorsinnaanersugut, kiisalu sooq massakkut oqallitilernissarput pingaaruteqarnersoq.
Nalusamut ersinerup unitsittarpaatigut
Misissuiarnerit naapertorlugit Kalaallit Nunaanni inuit amerlanerpaartaasa nunatta namminersortunngornissaa kissaatigisaraluaraat taamaattoq tamatuma nassataanut ersineq pissutigalugu namminersornermik isumaliut ingasaannaveersaaqqissaagaq malunnaateqarnerpaalersimavoq, tassalu ”Namminersortunngornissarput siunissami ungasinnerusumi anguniagassatut isigaarput”.

Nunatta namminersortunngornissaa sivisoqisumik oqaluuserineqartarsimavoq. Oqallinnermi misigissutsit amerlaqaat, soorlu Danmarkimut ataneq, kiisalu kalaaliussuseq suunersoq aammalu ilumut namminersorneq ilumut anguneqarsinnaanersoq.

Qassiiulluta oqaluttuarerusulersimavarput namminersorneq anguneqarsinnaaginnarani ilumut pisariaqavissuummat…. aamma pisariaqarpat massakkut angusariaqarmat. Isumaqarpugut naligiinnerup anguneqarsimannginnera inuiaqatigiit ajornartorsiuterpassuinut pissutaasoq. Pereersut paasillugit iperartariaqarpavut siunissamullu ingerlaqqittariaqarluta. Akisussaaffimmik tigusissagaanni akisussaaffeqartariaqarpoq.

Sumut ingerlassasugut: Inuiaqatigiit uatsinnut akisussaaffimmik tamakkisumk tigusiffipput
Kissaatigaarput namminersorneq kiffaanngissuserlu pillugit oqallinneq aqqutigalugu Kalaallit Nunaat uatsinnut naleqqussakkamik inunnit ilusilersorneqalissasoq. Tassa nuna partiinik avissaaruteqarfiginngisarput. Nuna nunanit allanit naligalugit peqateqarnitsinnik tulluusimaaruteqarfigisinnaasarput. Kikkulluunniit nunarsuatsinni kisimiivissorsinnaanngillat, aamma Kalaallit Nunaat taamaassangilaq. Paarlattuanik politikkikkut, ilinniartitaanikkut, ilisimatusarnikkut, niuernikkut, kulturikkut timersornikkullu peqataagaangatta saqqumilaartassaagut. Tassa naalagaaffik innuttaasut inuillu tamarmik toqqissimaffigisaat, naligiinnermik ataqqinnermillu piviusumik tunngaveqarfigisaat. Toqqammaviit erseqqissut akisussaaffimmik tigusiffigisavut, ilisimallugu uagut nammineq nunagigatsigu. Naalagaaffik ataatsimoorluni piujuartitsilluni ineriartortitsiviusinnaasoq massakkorpiaq kiffaanngissusermik aallaaveqartoq. Kalaallit Nunaat.

Partiiunngilagut
Partiiunngilagut qinerneqarsinnaanatalu. Partii apeqqutaatinnagu sammisaq tamatsinnut inuttut tunngasuusutut isigaarput. Kissaatigaarpulli oqallinnermut peqataanitsigut siunissamik pitsaanerusumik tamatsinnut neriulersitseqataasinnaasugut. Tamatta siunissatsinnut. Tulluusimaaqqilersimalluta, naligiilersimaluta kiffaanngitsunngorsimallutalu naalagaaffik akisussaaffimmik tigusiffipput. Naalagaaffik inuttut iluitsutut inuuleqqiffipput.

Isumatuumik oqallinnissami kajumissaarivugut
Neriuutigaarput saqqummiussavut nunatsinni tamarmi isumatuumik oqallinnissamut aqqutissiuisinnaassasut. Inuit tamakkerlugit kajumissaarpavut nunatut ineriartortinnitsinni alloriarneq pinngitsoorani tulliuttussaasoq pillugu oqallinneq pingaarutilik peqataaffigeqqullugu.

Kalaallit Nunatsinnik eqqartuinerput atorlugu kulturi, ileqqutoqqat tulluusimaarnerlu aallutsigit
Nittartakkatsigut kateritsinerit katersortarfinnilu aaqqissuussinerit tamakkuninnga eqqartuinitsinni atortarniarpavut. Kikkulli tamaasa akunnerminni oqalliseqqullugit kajumissaarpavut. Ataatsimiigitsi, oqallisigitsi, eqqartuigitsi, kiffaanngissutsip, piumasaqarnerup akisussaaffimmillu tigusinerup nukinga nassaarisiuk. Kulturi, ileqqutoqqat tulluusimaarnerlu aallussigit. Atortussaqartissavassi.

Kalaallit Nunaat pillugu alloriarnerit tulliuttut pillugit isumatuumik, ataqqeqatigiilluni siunissamullu isigaluni oqallinnerit pissusissamisuulerlik! Ingerlaarfimmut peqataagit. Facebookimi quppernermi Inuit Nutaat nassaarisinnaavatsigut kiisalu Youtubemut filminik ikkussisassaagut.


Inuit Nutaat – Sorlaqarfik Anersaarlu Nukittuut – Inuiaqatigiit Peqqissut


Inuit Nutaat - kikkuuvugut?

Kalaallit Nunaanni innuttaasugut nunanilu allani najugaqartugut Kalaallit Nunaata namminersortunngornissaanik pingaartitseqalutalu sulissuteqarpugut, inuiaat kiffaanngitsut imminnut akisussaaffigeqqullugit.

Stacks Image 14

Inuit Nutaat
Sorlaqarfik Anersaarlu Nukittuut
Inuiaqatigiit Peqqissut

Attavissat

  • Email: info@inuitnutaat.org
  • Facebook: inuitnutaat
  • Instagram: #inuitnutaat
  • www.inuitnutaat.org

© 2021 Inuit Nutaat email